Kaupunkien toimet eivät riitä segregaation ehkäisyyn
Asuinalueiden välisen sosioekonomisen segregaation kasvun on osoitettu rantautuneen myös Suomeen. Pahetessaan se johtaa elämismaailmojen eriytymiseen ja mahdollisuuksien tasa-arvon rapautumiseen.
Vihreä murros – kiinteistösektorin raikas uudistaja
Monet talouden sektorit ovat aikojen saatossa tarjonneet ratkaisuja kestävän yhteiskunnan toteuttamiseksi, mutta epäonnistuneet tehtävässä. Vihreä siirtymä onkin mahdollista ainoastaan, jos kiinteistö- ja rakennusala ottaa johtajuuden siirtymän toteuttamisessa.
Sosiaalinen sekoittaminen ja suomalaiset kaupungit
Sosiaalinen sekoittaminen (eng. social mix) on usein esitetty keino kaupunkien segregaation hallitsemiseksi.
Mistä ovat lähtöisin 40-vuotiaat suomalaiset?
Ovatko 40-vuotiaat suomalaiset lähtöisin maaseudulta vai kaupungeista? Entä 40-vuotiaat pääkaupunkiseutulaiset?
Maapolitiikka osaksi ilmastonmuutoksen hillintää
Tiukat hiilineutraaliustavoitteet asettavat kovia haasteita myös kuntien maankäyttöpolitiikalle. Smartland.fi-hankkeen ”Maankäyttöpolitiikka ja hiilineutraalisuus” – toukokuussa 2021 järjestetyssä työpajassa käsiteltiin tätä haastetta erityisesti maapolitiikan, kiinteistökohtaisen energiantuotannon ja puurakentamisen näkökulmista.
Rethinking smart density?
Why do we densify sustainable cities? How can national level politics support carbon smart landscapes? If wild nature is so important to us, why we have so little of it in our cities? These were among the key questions raised and discussed in the Carbon-smart Urban Landscape online seminar on May 6th.
SmartLand tutkimukselta odotetaan perusteita maapolitiikan muutokseen
Haluamme varmistaa, että tutkimuksella on merkitystä. Siksi kysyimme alkuvuonna vuorovaikutuskumppaneittemme kokemuksia tutkimuksen tähänastisten toimenpiteiden hyödyllisyydestä ja tutkimuksen viestinnästä. Samalla kokosimme odotuksista ja tarpeista tutkimukselle, tulevien toimiemme tueksi.
Asuinalueiden eriytymiskehitystä seurataan tarkasti suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa
Segregaatio eli asuinalueiden väestörakenteiden ei-toivottu eriytyminen on ajankohtainen teema kaikissa smartland-työpajoihin osallistuneissa suurissa kaupungeissa. Tuntuma monessa kaupungissa on, että erot asuinalueiden välillä ovat maltillisessa kasvussa, ja tähän halutaan puuttua ennen mahdollisten ongelmien kärjistymistä.
Overcoming the enclosures of urban space with urban commoning
In the search for more sustainable modes of urban development it is vital to pay attention to the dynamics that ‘enclose’ urban land, infrastructure and public spaces from local citizens, often for the purposes of profit-making and commercial activities. Enabling citizens-led efforts to reclaim commons should be high on the agenda of sustainable urban land use policymaking.
Miten kuntien maapolitiikkaa kannattaisi arvioida?
Maapolitiikalla, eli kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvillä tavoitteilla ja toimenpiteillä, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle, on merkittävä rooli maankäytön ohjauksessa ja kuntataloudessa. Kunnan asema maamarkkinoilla on hallitseva. Kaavoitusmonopolin turvin se vastaa yksin siitä, minne asuntorakennusoikeutta ja muita toimintoja sijoitetaan, ja kuinka paljon.
Suunnittelukilpailut kestävän kaupunkikehittämisen tukena?
Suunnittelukilpailuja on käytetty yhtenä keinona tuottaa tietoa tulevaisuuden kaupungeista sekä työvälineenä muutosvoimaisten ratkaisujen tutkimisessa. Tutkin toukokuussa tarkistetussa väitöskirjassani (Merikoski, 2020), miten hyvin kahteen tällaiseen Suomessa vuosina 2010 ja 2011 toteutettuun suunnittelukilpailuun saadut ehdotukset vastasivat kilpailuohjelmissa annettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin.
Kohtuuhintainen asuminen on Suomessa sekavasti määritelty kokonaisuus, jota ei hallitse kukaan
Tärkeänä asuntopoliittisena tavoitteena toistellaan, että asuminen ei saisi maksaa liikaa tai asumisen pitäisi olla kohtuuhintaista. Tässä vaiheessa vastuu siirtyy usein kuulijalle; on harvoin selvää, mitä puhujat sillä täsmällisesti tarkoittavat. Pyrimme selventämään tätä sekavaksi koettua kokonaisuutta vasta ilmestyneessä artikkelissamme.
Pandemiat ja asuntohintakehitys – mitä kertoo tieteellinen tutkimus?
Aihepiirin niukan tieteellisen kirjallisuuden pohjalta voi todeta, että pandemia aiheuttaa tyypillisesti selvästi voimakkaamman pudotuksen asuntojen kauppamäärissä kuin hinnoissa, ja vuokrataso reagoi vielä selvästi hintoja vaimeammin. Koronapandemia – niin ikävä kuin se onkin – tuo mukanaan mielenkiintoisia tutkimusmahdollisuuksia asuntomarkkinatutkijoille siinä missä muillekin tieteen tekijöille.
Kaupunkien maapolitiikka hyötyisi selkeytyksestä
Kaupungin kuin kaupungin maapolitiikka hyötyisi selkeytyksestä. Osastrategiassa tulee päättää tavoitteista ja linjauksista, ehkä joiltain osin keinoistakin. Tavoitteita ei voi olla kovin paljon ja niiden tulee olla hierarkiassa keskenään.
Asuntotarjonnan joustavuus ja asumiskustannukset
Asumiskustannusten pidemmän aikavälin kehityksen kannalta erityisen tärkeä on asuntomarkkinoiden pitkän aikavälin tarjontajousto. Pitkän aikavälin tarjontajouston alueelliset erot ovat Suomessa merkittävät. Eroja selittävät erityisesti kaupungin väestömäärä sekä hallinnollisten ja maantieteellisten tekijöiden tarjonnan sopeutumiselle asettamat rajoitteet.
Julkisen sektorin ja harjoitetun maankäyttöpolitiikan merkitys taloyhtiön tontille sijoittuvan täydennysrakentamisen tukemisessa
Keskeinen motivaatio täydennysrakentamiselle pääkaupunkiseudun esikaupunkialueiden taloyhtiöissä on vanhenevan rakennuskannan laajojen peruskorjausten rahoittaminen. Tämä lähiöiden korjausvelka on yksi asuntosektorin suurimmista haasteista Suomessa.
Mitä ne maankäytön päästöt on? Paikallisista päästöistä globaaleihin
Maailman kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa eri toimijoille usealla eri tavalla. Systeemisessä tarkastelussa päästöjä katsotaan useista eri näkökulmista, mikä paljastaa riippuvuussuhteita, jotka muuten jäisivät huomaamatta.
Maankäyttöpolitiikka ja asumissegregaatio
Kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma asettaa yhdeksi tavoitteekseen sosiaalisesti kestävien kaupunkien luomisen. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu muun muassa eriarvoisuuden kaventaminen, yhteisöllisyys ja edullinen asuminen – sekä segregaation torjunta. Nämä kaikki kytkeytyvät läheisesti toisiinsa.
Looking for the wormhole towards affordable sustainable housing
How do livable and sustainable cities look like in practice? How does one balance the economic, social and environmental goals of sustainable development, in the short- and long-term? What kinds of land use policy have the potential to steer urban development into affordable, socially balanced, and climate-friendly configurations?
Kohti parempaa kaupunkikehitystä
Smartland -hanke tuo yhteen tutkijat ja käytännön tekijät tunnistamaan ja kehittämään maankäyttöpoliittisia toimintatapoja, joilla kaupunkikehitystä voidaan ohjata tehokkaasti kestävämpään suuntaan.