23.5.2023

Reija Ruuhela ja Tuukka Rautio,
Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus, Ilmatieteen laitos

Toukokuun alussa (4.–5.5.2023) Turun kaupunkitutkimuksen päiville kokoontui suuri joukko asialle omistautuneita tutkijoita ja vaikuttajia. Myös monia Smartland-hankkeen tutkijoita osallistui tutkimuspäiville ja hankkeessa tehtävä monipuolinen tutkimus tuli hyvin esille. Me, tämän blogin kirjoittajat, olimme ensikertalaisia tällä foorumilla ja olimme vaikuttuneita tapahtumasta: rennossa ja innostavassa ilmapiirissä pidettiin ja seurattiin esityksiä ja keskusteltiin yhteisistä tärkeistä teemoista.

Ilmastonmuutos nousi näiden kahden päivän aikana esiin jatkuvasti – mutta lähes yksinomaan ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta, mikä olikin meille melkoinen hämmästelyn aihe. Ilmasto on jo lämmennyt emmekä pysty ilmastonmuutosta enää kokonaan estämään. Niinpä kaupungeissa on myös suunniteltava, miten väistämättömään muutokseen sopeudutaan mahdollisimman hyvin, jotta kielteisiä vaikutuksia voidaan ehkäistä tai vähentää, ja toisaalta hyödyntää myönteisiä vaikutuksia.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsiteltiin kaupunkitutkimuksen päivillä kuitenkin yhdessä työryhmässä, joka järjestettiin aloitteestamme. Keskityimme erityisesti kaupungin lämpösaarekeilmiöön ja siihen, miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen voitaisiin ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kaupunkien kasvun seurauksena lämpösaareke voimistuu, mikä sitten ”tehostaa” lämpenevän ilmaston vaikutuksia. Täydentämisrakentamista perustellaan tyypillisesti ilmastonmuutoksen hillinnällä, mutta tiivis kaupunkirakenne, korkeat rakennukset, tummat pintamateriaalit ja vähäinen viherinfra myös voimistavat lämpösaareketta. Tämä puolestaan johtaa muun muassa rakennusten jäähdytysenergian tarpeen kasvuun kesäisin. Toisin sanoen hyvässä tarkoituksessa voidaan luoda uusia ongelmia.

Arviot sekä uudis- että täydentämisrakentamisen vaikutuksista kaupungin ilmastoon tulisikin saada oleelliseksi osaksi kaupunkisuunnittelua. Niihin voisi sisältyä myös arvioita vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, sillä väestön ikääntymisen seurauksena haavoittuvuus kuumarasitukseen liittyviin terveysriskeihin kasvaa tulevaisuudessa.

On haettava optimaalista kaupunkirakenteen tiiviyttä sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen kannalta. Tutkimus tarjoaa apuvälineitä päätöksentekoon. Esimerkiksi ilmastomallien ja kaupunkikehitysmallien avulla voidaan arvioida erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden vaikutuksia lämpötilaan ja ihmisen kokemaan termiseen mukavuuteen kaupunkialueilla. Pienemmille alueille (kaupunginosa, kortteli) kohdennettujen mallitusten avulla voidaan arvioida erilaisten rakentamisvaihtoehtojen vaikutuksia pienilmastoon myös täydentämisrakentamisen mittakaavassa

Viime aikoina on saatu uutta tutkimustietoa kaupunkien vihrealueiden merkityksestä hiilensidonnan ja hiilijalanjäljen kannalta. Viherinfralla on tärkeä rooli myös lämpösaarekeilmiön pienentämisessä ja hulevesien hallinnassa. Kannattaa suosia ratkaisuja, jotka ovat toimivia sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen kannalta.

Keskustelua ilmastonmuutokseen sopeutumisesta kaupungeissa on tarpeen jatkaa eri foorumeilla – vaikka kaupunkitutkimuspäivillä ensi vuonna.