Kohti parempaa kaupunkikehitystä
12.9.2019
Smartland -hanke tuo yhteen tutkijat ja käytännön tekijät tunnistamaan ja kehittämään maankäyttöpoliittisia toimintatapoja, joilla kaupunkikehitystä voidaan ohjata tehokkaasti kestävämpään suuntaan.
Kaupungistuminen on yksi aikamme merkittävimmistä ja näkyvimmistä ilmiöistä niin Suomessa kuin globaalistikin. Kaupungistumisen vaikutukset näkyvät esimerkiksi bruttokansantuotteen kasvussa ja työn tuottavuuden lisääntymisessä, mutta lisäksi kaupunkien nopea kasvutahti on tuonut mukanaan merkittäviä negatiivisia oheisvaikutuksia, joita ei ole samassa suhteessa pystytty pienentämään. Nämä oheisvaikutukset herättävät kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia. Miten asumisen kohtuuton hinnannousu voidaan pysäyttää? Miten kaupungistuminen vaikuttaa ilmastoon ja miten kaupunkeja voidaan kehittää kestävästi ja ympäristöystävällisesti? Miten alueellistumisen aiheuttamaan segregaatioon tulisi suhtautua ja miten epätasa-arvon syntymistä voitaisiin estää kaupunkisuunnittelulla?
Muun muassa tällaiset kysymykset ja ongelmakohdat toivat joukon tutkijoita yhteen, ja yhteistyön pohjalta alkunsa sai Smartland -hanke. ”Olimme tutkijakollegoiden kanssa ymmärtäneet, että jos asioita tehdään yhdessä, sillä on suurempi merkitys. Projekti antoi mahdollisuuden siirtyä ajatuksista konkreettisiin tekoihin”, kommentoi hankkeen syntymistä kiinteistötalouden professori Seppo Junnila, joka on yksi tutkimusprojektin perustajista.
Ainutlaatuinen kaupunkikehityshanke
Smartland -hanketta ovat toteuttamassa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Suomen Akatemian strateginen tutkimus rahoittaa hanketta.
”Vastaavanlaista hanketta ei ole missään toteutettu niin, että mukana olisivat maan 20 suurinta kaupunkia ja kaupunkiseutua. Yleensä ollaan lähdetty aina kaavoituksen tai kiinteistökehityksen näkökulmasta, mutta tässä hankkeessa ovat aidosti mukana maankäyttöpolittiiset keinot” sanoo Junnila. ”Keskeisimpänä toimintana hankkeessa on, että käytännön toimijat ja tutkijat kokoontuvat yhteen, ja näin ollen laitetaan hyvä kiertämään tuomalla käytäntö ja tutkimus yhteen.
Poikkitieteellinen lähestymistapa johtaa tavoitteisiin, sillä ilman yhteistyötä vastaavanlainen hanke ei olisi mahdollinen.”
Kestäviä kaupunkeja maankäyttöpolitiikan avulla
Hankkeella on suuri yhteiskunnallinen merkitys, sillä tämänhetkiseen maankäyttöpolitiikkaan tarvitaan muutoksia, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saadaan toteutumaan. ”Historiallisesti katsottuna kaupungit ovat onnistuneet kasvamaan, mutta negatiivisia oheisvaikutuksia ei ole onnistuttu samassa suhteessa pienentämään. Jotta mitenkään päästään kestävään yhteiskuntaan seuraavan 20-30 vuoden aikana, täytyy kaupungistumisen negatiivisia vaikutuksia pystyä radikaalisti pienentämään” sanoo Junnila.
Hänen mukaansa hankkeessa on ennen muuta kyse kaupungistumisen voimistumisesta ja siitä, miten kaupunkeja tulisi kehittää, niin että kaikki kolme kestävän kehityksen tavoitetta saadaan toteutumaan. Ongelmana tällä hetkellä on, että niitä kaikkia johdetaan erillisesti, eikä ymmärretä miten yhden asian ohjaaminen maapoliittisin keinoin vaikuttaa toiseen asiaan. Hankkeen myötä pyritään löytämään kestävä tapa kehittää kaupunkeja maankäyttöpolitiikan keinoin tutkimuksen ja käytännön yhdistyessä toteutuksessa.