21.3.2022

Maapolitiikka on tärkeä kunnan strategisen suunnittelun väline. Kunnat harjoittavat maapolitiikkaa tiettyjen institutionaalisten tekijöiden kuten vallitsevan suunnittelujärjestelmän ja lainsäädännön asettamissa puitteissa. Kunnilla on kuitenkin laajasti liikkumavaraa sen suhteen, minkälaisia maankäytöllisiä tavoitteita, ja minkälaisin keinoin, ne haluavat maapolitiikallaan edistää. Tätä maapoliittisten tavoitteiden sekä niitä edistävän keinovalikoiman muodostamaa kokonaisuutta voidaan kutsua maapolitiikan strategiaksi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen 30 suurimman kunnan maapoliittisia tavoitteita ja maapolitiikan toteutusta ja tunnistettiin yleistettäviä kuvauksia kuntien maapolitiikan strategioille. Tutkimuksen mukaan on tunnistettavissa viisi toisistaan selvästi erottuvaa maapolitiikan strategiaa: 1) Perinteinen aktiivinen maapolitiikka, 2) Kasvuorientoitunut aktiivinen maapolitiikka, 3) Kunnan elinvoimaisuuden vahvistamiseen tähtäävä maapolitiikka, 4) Asuntopoliittista ohjausta painottava maapolitiikka, ja 5) Passiivinen, yksityisomisteisen maan kehittämiseen keskittyvä maapolitiikka. Kunnat siis painottavat erilaisia tavoitteita maapolitiikassaan, ja myös pyrkivät edistämään tavoitteitaan toisistaan poikkeavin käytäntein.

Tutkimuksessa kehitetty jaottelu pohjautuu laajoihin haastatteluaineistoihin kuntien harjoittamasta maapolitiikasta. Jaottelun vahva kytkeytyminen kuntien maapolitiikan todellisiin käytänteisiin onkin sen suurin vahvuus verrattuna aiempiin, vahvemmin teoriaan pohjautuviin maapolitiikkatyyppien luokitteluihin. Jaottelu auttaa ennen kaikkea hahmottamaan tarkemmin millä maapolitiikan osa-alueilla kuntien käytännöt eroavat eniten toisistaan. Se auttaa myös ymmärtämään paremmin maapolitiikan nykytilaa Suomessa – jaottelu esimerkiksi havainnollistaa kuinka kaupunkirakenteen sisälle syntyvää kehitystä pyritään edistämään kasvavissa määrin suomalaisissa kunnissa, mutta erityyppisillä maapoliittisilla keinoilla ja painotuksilla. Jaottelu voi myös auttaa kuntia ja maapoliittisesta päätöksenteosta vastaavia henkilöitä tunnistamaan paremmin erilaisten strategioiden kirjoa, ja tekemään kenties tietoisempia valintoja kunnan maapoliittisesta strategiasta.

Aihetta käsittelevä suomenkielinen artikkeli on julkaistu Maankäyttö-lehdessä toukokuussa 2021

Vertaisarvioitu artikkeli julkaistaan lähiaikoina (linkki lisätään julkaisun jälkeen)

Yhteyshenkilö: Pauliina Krigsholm, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto