Mistä ovat lähtöisin 40-vuotiaat suomalaiset?
15.6.2021
Aleksi Karhula, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Ovatko 40-vuotiaat suomalaiset lähtöisin maaseudulta vai kaupungeista? Entä 40-vuotiaat pääkaupunkiseutulaiset?
Olemme Smartland-tutkimuksessamme (Karhula et al. 2021) hahmotelleet tällä hetkellä noin 40-vuotiaiden, 1980 ja 1981 syntyneiden, suomalaisten asumisympäristöpolkuja perustuen Tilastokeskuksen anonymisoituihin rekisteriaineistoihin. Aineistomme sisältää kaikki suomalaiset ja asumispolkuja tarkastelemme käyttäen Suomen ympäristökeskuksen kaupunki–maaseutuluokitusta (Helminen et al. 2014). 40-vuotiaiden asuinympäristöurat luovat kuvan varsin kaupunkimaisesta ja yhä kaupungistuvasta Suomesta. Oheisessa kuvassa jokainen viiva kuvastaa ihmistä ja viivan väri asuinympäristöä 7-vuotiaasta aina 37-vuotiaaksi asti. Selkeyden vuoksi viivat on myös ryhmitelty lapsuuden tyypillisimmän asuinpaikan mukaan kaupunkimaisista asuinpaikoista pääkaupunkiseudulla (väreistä tumman punertava) ja muualla suomessa (oranssit värit) aina harvaan asuttuun maaseutuun (tumman vihreä) ja ulkomailla vietettyyn lapsuuteen (sininen) asti. Koko Suomea kuvastavasta vasemmasta sarakkeesta näemme eri kaupunkiseuduilla lapsuutensa viettäneiden suhteelliset osuudet ja myös asuinpaikan iän mukaan. Hyvin suuri osa nyt noin 40-vuotiaista suomalaisista on asunut lapsuutensa kaupunkimaisilla seuduilla tai kaupunkien kehysalueilla, ja suuri osa maaseudulla varttuneista on muuttanut näille seuduille 20–30 vuoden iässä, jolloin kaupunkiseutujen välinen muuttoliike on kansainvälistenkin tutkimusten mukaan yleisintä (Bernard et al. 2014). Suurin osa suomalaisista 40-vuotiaista asuu siis kaupunkimaisessa ympäristössä tai on muuttanut sinne jo varsin nuorena.
Maaseutu-kaupunki-asumispolut 7-37 vuotiaana koko Suomessa (vasemmalla), pääkaupunkiseudulla (keskellä) ja pääkaupunkiseudun matalan tulotason alueilla (oikealla).
Pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen osalta seudun 40-vuotiaista suurin osa on muuttanut muualta Suomesta tai ulkomailta (keskimmäinen sarake). Artikkelissa tarkastelemme myös tarkemmin maansisäisten muuttajien sosioekonomista asemaa ja havaitsemme, että pääkaupunkiseudulle niin muista kaupungeista kuin maaseudultakin muuttaneet ihmiset ovat 40-vuotiaina keskimäärin hyvätuloisempia ja koulutetumpia verrattuna seudulla lapsuutensa asuneisiin. Seudulle muutetaan siis koulutuksen ja työpaikkojen vetämänä. Tätä ei välttämättä havaittaisi tarkastelemalla seudulle muuttavia pääosin nuoria ihmisiä, mutta tämänkaltaisessa pitkittäistarkastelussa nähdään muuttajien päätyvän hyvätuloisemmiksi ja koulutetummiksi verrattuna kantaväestöön. Aika, jolloin maaseudun kouluttamaton väestö virtasi töihin kaupunkeihin, on siis jäänyt taakse – virta ei ole kääntynyt, mutta sen mukanaan tuomat ihmiset ovat erilaisia verrattuna joihinkin aikaisempiin ajanjaksoihin (SMARTLANDissä on aiheesta ilmestymässä Matti Kortteisen ja muiden tutkimusraportti syksyllä 2021).
Jos verrataan yleisesti pääkaupunkiseutulaisten ja pääkaupunkiseudun matalatuloisilla alueilla asuvien ihmisten asumispolkuja (keskimmäinen ja oikeanpuoleinen sarake), nähdään tutkimuksemme päätulos liittyen segregaatioon: erot ovat vähäisiä lukuun ottamatta maahanmuuttajien suurempaa määrää matalan tulotason alueilla. Muualta Suomesta muuttaneilla ei siis ole suurempaa riskiä ajautua matalan tulotason alueille – päinvastoin seudulla varttuneisiin verrattuna korkeampituloisina ja koulutetumpina he todennäköisemmin päätyvät korkeamman tulotason alueille. Jos otamme tulotason ja koulutustason huomioon, muualta Suomesta muuttaneiden sijoittuminen tulotason mukaan erilaisille alueille ei sanottavasti eroa seudulla lapsuutensa viettäneistä. Pieniä eroja on siten, että ulommalla kaupunkivyöhykkeellä nuoruutensa asuneet eivät asu niin usein huonotuloisilla alueilla kuin sisemmällä kaupunkialueella varttuneet. Tämä voi johtua tulo- ja koulutustason huomioimisen jälkeenkin havaitsematta jääneistä varallisuuseroista tai esimerkiksi asumismieltymysten eroista kuten vaikkapa halusta asua omakotitalossa, koska matalan tulotason alueet ovat tyypillisesti kerrostalovaltaisia.
Lähteet
Helminen, V., Nurmio, K., Rehunen, A., Ristimäki, M., Oinonen, K., Tiitu, M., Kota¬vaara, O., Antikainen, H., & Rusanen, J. (2014). Kaupunki-maaseutu-alueluokitus. Suomen Ympäristökeskuksen Raportteja, 25, 2014.
