Vuosaari maankäyttöpolitiikan muutosten näyttämönä

24.8.2023

Katri-Liisa Pulkkinen, Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto

Aija Staffans, Johtava tutkija, Aalto-yliopisto

 

Miten Vuosaareen viime vuosikymmeninä kohdistuva kaavoitus ja maapolitiikka ovat vaikuttaneet alueen kehitykseen? Miten nämä vaikutukset liittyvät asuntojen hintakehitykseen, segregaatioon ja hiilijalanjälkeen? Vuosaari on valittu maankäyttöpolitiikan vaikuttavuutta ja tulevaisuutta tutkivan SMARTLAND-hankkeen pilottitutkimukseksi, jossa juuri näitä kysymyksiä tarkastellaan monialaisen tutkijaryhmän yhteistyönä. Mukana ovat Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto. Vuosaarta tarkastelevat tutkijat kokoontuivat kesäkuun alussa Aallon tiloihin keskustelemaan pilottitapauksesta. Vilkas keskustelu nosti esiin useita mielenkiintoisia huomioita Vuosaaren kehityksestä.

 

Vuosaari-pilottitutkimuksessa tarkastellaan maankäyttöpoliittisten instrumenttien vaikuttavuutta SMARTLANDin teemojen näkökulmista: tutkimuksessa tarkastellaan asuntojen hintakehitystä, kaupunkien segregaatiokehitystä sekä kestävyyttä. Vuosaaren lisäksi pilottina tarkastellaan myös Tampereella sijaitsevaa Tesoman aluetta. Pilottitutkimuksen näkökulmat tullaan kokoamaan syksyn aikana yhteiseen raporttiin, joka tullaan esittelemään SMARTLAND-hankkeen vuosiseminaarissa 1.11.2023.

 

Vuosaari tunnetaan muun muassa Aurinkolahdesta, jonka rakentamisen taustalla on merkittävä maankäyttöpoliittinen käänne Helsingissä: vuokratonttien sijaan Aurinkolahdessa rakennettiin omille tonteille, mikä oli tuohon aikaan uutta. Pilottitutkimuksessa ollaan selvittämässä toiko tämä käänne vaikutuksia alueen omistusasuntojen hintakehitykseen. Lisäksi tutkitaan, miten tämä on vaikuttanut alueen sosioekonomiseen rakenteeseen. Asuntojen hintakehitystä ja alueen sosioekonomista rakennetta pidetään yleisinä tunnusmerkkeinä alueen arvostuksessa tapahtuvasta muutoksesta. Aurinkolahden rakentamisen uskottiin aikanaan nostavan koko alueen statusta.

 

Pilottitutkimuksessa käsitellään myös yleiseen kaupunkisuunnittelun ja maapolitiikan keskusteluun nousevia uudempia näkökulmia, kuten kaupunkien lämpösaarekeilmiötä ja sen suhdetta alueen sosiaaliseen hyvinvointiin. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma kaupunkien lämpösaarekeilmiö tulee vaikuttamaan erityisesti jo ennestään huonompiosaisiin. Vuosaaressa kuitenkin meren läheisyys vaikuttaa siten, että lämpösaarekevaikutus tulee olemaan todennäköisesti maltillinen.

 

Lisäksi arvioidaan Vuosaaren kasvun tulevaisuuden suuntia, erityisesti Meri-Rastilan täydennysrakentamisen hiilijalanjälkivaikutuksia, sekä valintoja viheralueiden säästämisen ja muiden vaihtoehtojen välillä. Tämä arviointi liittyy läheisesti myös SMARTLAND-tutkimuksessa laajemmin käsiteltävään puurakentamisen hiilijalanjäljen tutkimukseen. Puurakentamisen osuutta suositellaan yleisesti lisättäväksi, mutta se ei kuitenkaan voi yksin ratkaista hiilijalanjäljen pienentämisen tavoitteita.

 

Tutkijatyöpajan aktiivisessa keskustelussa pohdittiin kaavoituksen ja maankäyttöratkaisujen monimutkaisia yhteisvaikutuksia. Vaikutukset eivät aina ole helposti tunnistettavia ja suoraviivaisia, ja myös ristiriitaisuuksia voitiin tunnistaa. Pohdittin myös, olisiko ylipäätään enää mahdollista tehdä Aurinkolahden kaltaisia alueita.

 

SMARTLAND-hanke

Kaupungistuminen on vauhdittanut talouskasvua, mutta se on tuonut mukanaan myös ikäviä oheisvaikutuksia. Kaupungistuminen kuormittaa ympäristöä ja alueellistumisesta voi aiheutua epätasa-arvoa eri asuinalueiden asukkaiden välillä. Asuntojen hintakehitykseen voi liittyä haasteita. Juuri näiden kaltaiset ongelmakohdat ja halu löytää kestäviä ratkaisuja ovat tuoneet joukon tutkijoita yhteen, ja yhteistyön pohjalta alkunsa on saanut SMARTLAND–hanke.

 

Hankkeessa tutkijat ja käytännön tekijät tunnistavat ja kehittävät maankäyttöpoliittisia toimintatapoja, joilla kaupunkikehitystä voidaan ohjata tehokkaasti kestävämpään suuntaan. Aalto-yliopiston johtamassa hankkeessa ovat kumppaneina Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.